Vuosisata tutkimusta ja innovaatiota
Meillä on 100 vuotta takanamme, ja tulevaisuus edessämme.
Metallit ovat aina olleet tärkeä osa elämäämme.
Vuosisadan ajan Boliden on löytänyt ja jalostanut metalleja, jotka ovat muovanneet tämän päivän yhteiskuntaa. Tekemällä yhdessä töitä yhteisten tavoitteidemme eteen olemme toteuttaneet suuria suunnitelmia ja uusia ideoita, jotka ovat mahdollistaneet yhteisöjen kasvun.
Aiomme jatkaa metallien tuotantoa yhteiskunnan kehittämiseksi tulevia sukupolvia varten, ja teemme sen huolenpidolla, rohkeudella ja vastuulla.
Meillä on 100 vuotta tutkimusta ja innovaatiota takanamme, ja tulevat vuodet edessämme.
2020s
Vuoden 2020 pandemian jälkeen Boliden on jatkanut useita investointeja toimintaansa, mukaan lukien maanalaisen varaston avaamisen Rönnskärissä, Rävlidenin esiintymän kehittämishankkeet ja Oddan sulaton laajentaminen.
2024
Boliden juhlii 100 vuotta!
2023
Vähähiilinen rikkihappo, vähähiilinen lyijy ja kierrätetty lyijy lanseerataan kolmantena ja neljäntenä tuotteena Green Transition Metals -valikoimassa.
Ensimmäinen Sustainability Park avataan Aitikissa.
Rönnskärin kuparielektrolyysi tuhoutuu tulipalossa.
2022
Green Transition Metals -tuotteita lanseerataan lisää: vähähiilinen sinkki ja kierrätetty sinkki.
Rönnskärin maanalainen varasto avataan edelläkävijänä prosessijätteiden kestävässä loppusijoituksessa.
Aitikin patojen rakennusmenetelmän muutoksesta tehdään päätös.
2021
Ensimmäiset Green Transition Metals -tuotteet lanseerataan: vähähiilinen kupari ja kierrätetty kupari.
Green Zinc Odda 4.0 -laajennus alkaa.
2010s
Muutto Tukholmaan, muutamat onnistuneet yrityskaupat ja monen yksikön erinomainen kannattavuus alkoivat vaikuttaa. Boliden investoi useisiin laajennuksiin ja avasi mm. Bolidenin alueen viidennen kultakaivoksen.
2016
Boliden hankki Kevitsan monimetallikaivoksen Pohjois-Suomessa.
2014
Garpenbergin kaivoksen ennätyssuuri laajennus otettiin käyttöön vuonna 2014. Se kasvatti tuotantoa ja nosti kaivosalueen maailman uudenaikaisimpien joukkoon.
2000s
Vuosituhannen vaihtuessa kriisi saavutti huippunsa. Muutto Torontoon, metallien alhaiset hinnat, Los Frailesin patokatastrofi ja yleinen epäluottamus kaivosalaan loivat epävarmuuden varjon Bolidenin ylle. Mutta pian kaikki muuttui.
2009
Uusi liiketoimintafilosofia alkoi muotoutua. The New Boliden Way (NBW) merkitsee, että jatkuvia parannuksia ja vakaita prosesseja saadaan aikaan yhdessä. Se osoittaa meille, mitä voimme odottaa toisiltamme työntekijöinä ja johtajina.
2003
Boliden teki suurkaupat ja hankki Outokummulta mm. Kokkolan, Harjavallan ja Oddan sulatot sekä Taran sinkkikaivoksen. Tällöin muodostui uusi konserni: New Boliden.
2001
Bolidenin pääkonttori palasi Ruotsiin 2000-luvun alussa. Osake noteerattiin Tukholman pörssin O-listalla. Tuolloin hallituksen jäsenenä toiminut Carl Bennet on yksi niistä henkilöistä, joita saamme kiittää Bolidenin pelastamisesta.
1990s
Kaivosteollisuutta koetellaan usein myötä- ja vastoinkäymisillä. Nousukausia seuraa usein syviä laskukausia. Bolidenin vaikeudet 1990-luvulla osoittivat tämän todeksi.
1999
Vain kaksi vuotta Torontoon muuttamisen jälkeen aloitettiin koko konsernin laajuiset rakenneuudistukset. Niiden seurauksena yrityksen noteeraaminen Tukholman pörssissä alkoi uudelleen.
1998
Muutettuaan Kanadaan Boliden Limited hankki kanadalaisen kaivosyritys Westminin ja sen kompleksisia malmeja tuottavan kanadalaisen Myra Fallsin kaivoksen ja kupariprojektin Chilestä.
1996
Trelleborg AB päätti myydä Bolidenin kaivoksen, sulatot, tuotantolaitokset ja palvelut. Uuden yrityksen nimeltään Boliden Limited pääkonttori perustettiin Torontoon.
Muuton Torontoon odotettiin nostavan Bolidenin kansainväliseksi kaivosalan yritykseksi. Se kuitenkin laukaisi yrityksen kaikkien aikojen suurimman kriisin.
1980s
Yhtiön omistaja vaihtui ja Boliden ryhtyi ostamaan yrityksiä mm. Espanjasta, Alankomaista ja Ruotsista. Saksalaisen Pressaugin kanssa perustettu yhteisyritys aloitti louhinnan myös Saudi-Arabiassa Bolidenin johdolla.
1987
Kevitsassa tehtiin löytö, joka osoittautui myöhemmin Suomen kaikkien aikojen suurimmaksi malmioksi. Se sisältää muun muassa kuparia, kultaa, platinaa ja palladiumia.
1986
Ruotsalainen teollisuuskonserni Trelleborg AB ryhtyi hankkimaan Bolidenin osakkeita ja sai pian koko yrityksen haltuunsa. Siitä sai alkunsa muutaman vuoden kuluttua käynnistynyt kuoppainen ajanjakso useine suurine rakennemuutoksineen.
1981
Boliden hankki Arv. Anderssonin, joka toimitti elektroniikka- ja tietokoneromua käsiteltäväksi Rönnskärin kaldouunissa kierrätystä varten. Samana vuonna perustettiin Boliden Contech markkinoimaan ja myymään Bolidenin teknologiaa.
1970s
1970-luvulla yritys kasvoi yhteisyritysten ja yrityskauppojen avulla, joiden mukanaan tuomien innovaatioiden ansiosta Bolidenin kierrätysliiketoiminta on nykyään merkittävää.
1977
Neljä irlantilaista osallistui Kanadassa uraaninetsintään ja perusti samalla Tara Exploration and Development Companyn. Muutama vuosi myöhemmin Irlannista löydettiin Euroopan suurimmaksi osoittautunut sinkki-/lyijyesiintymä.
1976
Boliden hankki vuonna 1902 Kööpenhaminassa perustetun Paul Bergsö & Son A/S:n. Tuohon aikaan yritys kierrätti tinaa. Nykyään Boliden Bergsöe AB toimii Landskronassa kierrättäen auton akkujen sisältämää lyijyä.
1975
Boliden otti kaldouunin käyttöön 1970-luvun puolivälissä. Maailman ensimmäinen lyijykaldolaitos perustettiin Rönnskäriin.
1960s
1960-luvulla menestys jatkui. Esiintymiä löydettiin Bolidenin ulkopuolelta Uddenista ja Näslidenistä. Kemikaalituotannon merkitys kasvoi. Boliden aloitti rikkihapon valmistamisen tytäryrityksessään Suprassa.
1969
Suomen talous kasvaa. Kaivosyritys Outokumpu perustaa länsirannikolle Kokkolaan sinkkisulaton. Vuosien kuluessa sulatto kasvaa lajissaan Euroopan toiseksi suurimmaksi.
1968
Jällivaaran lähistöllä sijaitseva Aitikin avolouhos otettiin käyttöön. Vuosien myötä siitä kehittyi yksi Euroopan suurimmista kuparikaivoksista. Monta vuotta myöhemmin sillä oli suuri merkitys yrityksen pelastamisessa suuresta kriisistä.
1950s
1950-luvun alussa sota aiheutti edelleen huolta, mutta pian huomattiin, että menestyksen aikakausi oli alkanut. Tätä vuosikymmentä voisi luonnehtia Bolidenin osalta onnistuneen yrityskaupan vuosikymmeneksi.
1957
Boliden osti Zinkgruvor AB:n, jolla oli Keski-Ruotsissa mm. Garpenbergin ja Saxbergetin kaivokset. Ensin mainittu kuuluu nykyään maailman vanhimpien kaivosten joukkoon. Sen historia ulottuu Kustaa Vaasan ajalle saakka.
1955
Malmin kuljettamiseksi Långselen kaivoksesta Bolidenin rikastamoon rakennettiin maanalainen rautatie. Se oli tuolloin maailman syvimmällä kulkeva sähköistetty rautatie malmin kuljetukseen.
1940s
Toinen maailmasota koetteli maailmaa, Eurooppaa, Pohjois-Ruotsia ja Suomea. Raaka-aineiden puute ja muut sodan koettelemukset haittasivat tuotantoa ja kuljetuksia.
1949
Sodan jälkeen sähkön hinta nousi Suomessa pilviin. Harjavallan metallurgit saivat idean ryhtyä kuumentamaan rikastetta rauta- ja kuparisulfidien oman palamislämmön avulla. Nykyään tätä menetelmää kutsutaan liekkisulatukseksi.
Heinäkuu 1944
Suomen sotatalouspäällikkö määräsi siirtämään Imatran sulaton länteen sotaa pakoon. Tehtaan siirtäminen Harjavaltaan kesti puoli vuotta. Työhön osallistui 200 venäläistä sotavankia ja 30 työvelvollista mielenterveyspotilasta.
Kesä 1943
Öljyn ja kumin pula vaikeuttivat maantiekuljetuksia, joten Boliden joutui turvautumaan vaihtoehtoisiin menetelmiin. Vuonna 1943 rikastetta ryhdyttiin kuljettamaa Bolidenin Kristinebergin kaivokselta Bolideniin maailman pisintä, 96 kilometrin mittaista köysirataa pitkin.
1930s
Bolidenin kaivos otettiin käyttöön. Sen vaikutukset levisivät laajalle alueelle. Muu maailma oli 1930-luvulla laman kourissa, mutta Boliden loi kasvua Skellefteån seudulle. Nykyinen Boliden-konserni alkoi muotoutua.
1936
Suomi teollistui 1930-luvulla. Kaivosyritys Outokumpu avasi kuusi uutta tuotantolaitosta. Yksi niistä oli Imatralle perustettu sähkösulatto. Tuolloin se oli lajissaan maailman suurin.
1931
Västerbottens Gruvaktiebolag ja Skellefteå Gruvaktiebolag yhdistettiin Bolidens Gruvaktiebolag –yhtiöksi – nykyisen Boliden-konsernin perusta oli syntynyt.
Rönnskär 1930
Rannikolla Skelleftehamnin lähellä oli rautatie, sähköä ja työvoimaa. Se oli hyvä sijainti uudelle sulatolle. Hamnskärin ja Rönnskärin saaret yhdistettiin toisiinsa ja mantereeseen. Sulatto valmistui vuonna 1930.
1920s
On vaikea sanoa, mistä Bolidenin historia alkaa. Nykyään tiedetään, että Garpenbergin historia ulottuu vuoteen 375 eaa, vaikka varsinainen kaivoslouhinta alkoi tällä alueella ja Bergsöessä vuonna 1902. Boliden-konserni perustettiin vasta vuonna 1924, jolloin Pohjois-Ruotsin valtasi kultakuume.
1929
Norjalainen yhtiö, Det Norske Zinkkompani, avasi Norjaan, Oddan kylään, sulaton. Sijainti valittiin muun muassa sähkön hyvän saatavuuden vuoksi. Kun tuotanto alkoi, kylän väkiluku nousi 800:sta 10 000:een.
Toukokuu 1925
Centralgruppens Emissionsbolag omisti Bolidenin malmion. Pankki, joka alun perin rahoitti tätä pääomasijoitusyritystä, otti esiintymän haltuunsa. Myöhemmin pankki perusti Västerbottens Gruvaktiebolagin ja Skellefteå Gruvaktiebolagin.
Joulukuu 1924
Oli kylmä joulukuun päivä. Fågelmyran-suolta kuuluvan poran ääni peittyi ilonkiljahduksen alle. Syynä oli löytö, josta myöhemmin tulee Bolidenin kaivos, lopulta Euroopan suurin ja tuottoisin kultakaivos.
– Mitä ihmettä, tämähän on puhdasta kultaa!